Maksimi- ja nopeuskestävyys

Rankka ja kuntoilijan harvemmin tarvitsema harjoitusmuoto on maksimikestävyys. Tässä harjoittelu tapahtuu anaerobisen kynnyksen yläpuolella ja näin ollen ovat vaativia ja kuluttavia treenejä. Aloittelijan ei kannata maksimikestävyysharjoitteita juurikaan miettiä, vaan keskittyminen kannattaa suunnata ennemmin VK-treenien puolelle. Usein kunto maksimikestävyys ei ole kuntojuoksijan tavoitteiden mukainen harjoite!

Treenit MK-alueella ovat usein lyhyehköjä, intervallityyppisiä harjoitteita ja vaativat aina huolelliset alku- ja loppuverryttelyt. Vauhtien tulee olla nousujohteisia, jossa siis viimeisin veto on kaikkein kovin; ”pupillit pullistuvat päästä”. Harjoitus voisi esimerkiksi olla viisi kertaa kolmen minuutin kovia vetoja, minuutin kävely-, tai kevyin hölkkäpalautuksin.

Pidempään harjoitellut juoksija voi tehdä MK-treenin esimerkiksi kerran viikossa tai kerran jakson (kolmen tai neljän viikon) aikana.

Kuntoilija saa lisäpiristystä harjoitteisiin nopeuskestävyysharjoitteilla. NK-harjoitteiden merkitys korostuu lyhyissä matkoissa, kuten 100 metrin tai 400 metrin radoilla. Usein miten siis kuntojuoksijan tavoitteet ovat pidemmissä matkoissa, alkaen viidestä kilometristä jopa maratoniin. Näin ollen, nopeuskestävyystreenillä tuodaankin harjoitteisiin vaihtuvuutta ja rikotaan hieman treenien mahdollista monotonisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *