Äärirajoilla työskentely aiheuttaa akillesjänteelle tulehduksen ja pitkään tulehtuneena voi seurauksena olla jopa osittainen tai täydellinen akillesjänteen repeämä. Pitkään jatkunut tulehdus on vaikea hoitaa ja se voi muuttua jopa krooniseksi. Kipu ilmenee usein miten yhdessä jalassa kerrallaan, tavallisimman 4–5 senttiä kantaluukiinnityksen yläpuolella. Kipu myös alkaa pikkuhiljaa, ilman traumaattista taustaa.
Tyypillinen akillesjänteen kivuista kärsivä on aiemmin liikuntaa harrastanut 40-vuotias, joka on muutaman vuoden tauon jälkeen aloittanut aktiivisen urheilun uudestaan. Toisaalta, akillesjänteen kivuista voi kärsiä myös paljon töissä kävelevä henkilö eikä se välttämättä katso henkilön ikää. Altistavia tekijöitä on melko paljon ja näin ollen ennaltaehkäisyn kannalta olisi tarpeen kiinnittää huomiota.
Akillesjänteen tulehduksen altistavia ovat muun muassa:
- Juokseminen
- Mailapelit (tennis, sulkapallo)
- Pohjelihasten kireys
- Lihasten epätasapaino
- Muutokset liikkumisalustassa
- Liiallinen mäki- tai nopeusharjoittelu
- Äkillinen harjoitusmäärän nousu
- Iän riskiryhmässä ovat etenkin 40-vuotiaat
- Virheellinen suoritustekniikka
- Huonot jalkineet
- Vähäinen lepo (liika harjoittelu)
- Puutteellinen lämmittely ennen harjoittelua
- Jalkaterän virheasennot
- Kylmyys
Tyypillisiä oireita ovat taas:
- Heikkoa tai terävää kipua missä tahansa akillesjänteen alueella
- Kipua pohjelihaksia jännittäessä
- Rajoittunut nilkan liikerata
- Jänteen ympäristössä voi esiintyä epämääristä turvotusta
- Punoitusta tai lämpöä kipeässä kohdassa
- Voimakasta aristusta laajalti jänteen ympärillä
- Tunnustelemalla jännettä voi löytyä kyhmy
- Nilkkaa liikuttaessa voi kädellä tunnustellessa tuntea (ja kuulla) narinaa
Tulehduksen akuutissa vaiheessa tavoite on saada tulehdus rauhoittumaan. Pidä siis lepoa ja anna jalalle kylmähoitoa 2–3 kertaa päivässä, 10–20 minuutin verran kerralla. Muista kuitenkin, että et laita kylmää suoraan iholle. Mikäli ei lääkkeiden käytölle ole estettä, ota tulehduskipulääkettä. Kantapäiden alle voi laittaa 1–2 cm korotuksen (jollei sinulla ole alaraajojen pituuseroa). Tulehdusta voi lievittää myös sopivilla voiteilla tai geeleillä. Tulehdusta lievittäviä fysikaalisia hoitoja voi myös ottaa. Jos omahoito ei ole tuonut haluttua tulosta noin kahden viikon aikana, on syytä hakeutua lääkärille.
Kun tulehdus on saatu rauhoitettua, on aika alkaa kuntouttamaan jalkaa. Voit harrastaa korvaavia harjoitteita, kuten vesijuoksua tai uintia, ottaa hierontaa tai muuta fysikaalista hoitoa. Myös venyttelyä voi tehdä huolellisen lämmittelyn jälkeen kehon takaosalle (pakarat, reidet, pohkeet ja akillesjänne), mutta tässä on erittäin tärkeää kuunnella omia tuntemuksia. Muista, että tulehtunutta akillesjännettä ei saa venyttää. Pohjelihaksia vahvistavia harjoitteita voi myös hyvä tehdä.
Älä lähde juoksemaan, ennen kuin akillesjänne on täysin kivuton!
Ongelmia pystyt ennaltaehkäisemään muun muassa:
- Sopivalla rasitustasolla
- Huolellisella lämmittelyllä
- Hyvällä lihastasapainolla
- Akillesjänteen lämpimänä pitämisellä (suojaa nilkka talvella ja muutenkin kylmällä esimeriksi säärystimillä)
- Hyvillä juoksukengillä
- Mahdollisten jalkaterien ja alaraajojen virheasentojen korjaamisella